Historia

Luoteis-Uudenmaan kennelkerho perustettiin Vihdissä lokakuun 15. päivänä 1977.

Nimenkirjoittajina toimivat Heikki Pakkanen, Seppo Paasikannas ja Helena Niinistö. Johtokunta perustamisvuonna oli seuraavanlainen: pj. Heikki Pakkanen, vpj. Seppo Paasikannas, siht. Helena Niinistö, rah.hoit. Sirpa Tikkanen, jäsenet: Pentti Aaltonen, Kalevi Einistö, Airi Niinistö, Paula Pakkanen ja Heikki Sinivuori. Vuoden 1977 toimintakertomuksessa ei mainita muuta kuin, että koulutukset toimivat Heikki Pakkasen johdolla.

Jälkiseminaari

2024

Vuosi 2024 oli yhdistyksen 47. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 39, joista suurin osa varsinaisia jäseniä.

Harrastustoiminta painottui suojelukoulutukseen vuokrakentällä Nurmijärvellä. Vuoden aikana järjestettiin kaksi koetta: yksi IGP-koe elokuussa ja yhdistetty IGP/BH-koe lokakuussa.
Varainhankintaa toteutettiin osallistumalla kissanäyttelyiden rakennus- ja purkutöihin, palveluskoiratapahtumaan sekä Koiramessujen järjestelyihin. Yhdistys sai lisäksi tukea uuden kentän hankintoihin sekä tukea arvokilpailuihin osallistuville koirakoille.

Vuosi oli merkittävä uuden Selintien kentän rakentamisen kannalta. Kenttähanke, joka käynnistyi jo syksyllä 2021, saatiin päätökseen toukokuussa 2024. Kokonaiskustannukset olivat noin 100 000 euroa, josta puolet katettiin talkootunneilla ja puolet ELY-keskuksen hanketuella. Kentän viimeistelytyöt jatkuivat kesän ajan: stadionnurmi kylvettiin, sähköliittymä hankittiin ja vaja otettiin käyttöön. Lisäksi kentälle hankittiin hoitokalusto ja ulkokäymälä. Tie- ja parkkialuetta viimeisteltiin omakustanteisesti, rakennuksia maalattiin ja katoksen rakentaminen aloitettiin. Kenttä saatiin käyttökuntoon vuotta 2025 silmällä pitäen, ja työmäärä kuvasti jäsenistön poikkeuksellista sitoutumista uuden harjoitteluympäristön rakentamiseen.

Vuosikokouksessa palkittiin edellisen vuoden aktiivisuudesta ja harrastustuloksista. Lisäksi jaettiin harrastusmerkkejä useille jäsenille.

Hallitustyöskentely oli aktiivista ja vuoden aikana pidettiin yhteensä 11 kokousta. Yhdistys osallistui myös palveluskoiraliiton kokouksiin sekä toimi edustettuna palveluskoiratapahtumien järjestelyissä. Kilpailutoiminnassa jäseniä osallistui sekä kansallisiin että rotukohtaisiin IGP-mestaruuskilpailuihin.

Kentällä järjestettiin vuoden aikana useita talkoita, joissa kunnostettiin alueita, huollettiin nurmikkoa, rakennettiin tarvittavia rakenteita sekä viimeisteltiin ympäristöä tulevia käyttötarpeita varten. Jäsentiedotusta hoidettiin vuoden aikana jäsenkirjeillä, Facebookissa ja yhdistyksen verkkosivuilla.

2023

Vuosi 2023 oli yhdistyksen 46. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 41. Toiminnan painopiste oli suojeluharrastajien pienryhmäkoulutuksissa Nurmijärvellä, ja yhdistys huolehti Kennelliiton ja Palveluskoiraliiton edellyttämistä eettisistä koulutuksista ja sitoumuksista.

Vuoden aikana järjestettiin yksi IGP/BH-koe sekä osallistuttiin varainhankintaan kahden kissanäyttelyn, Koiramessujen ja Pk-tapahtumien talkoissa. Lisäksi pidettiin kaksi Maalimies leikittää -tapahtumaa, kauden avajaiset sekä jäsenille suunnattu tottelevaisuuskurssi. Yhdistys tuki myös MM-kisamatkaa Hollantiin.

Merkittävä osa vuodesta kului uuden koulutuskentän rakentamiseen Selintielle. Hallitus ja jäsenistö tekivät laajan talkoopanoksen, ja Leader-rahoitus mahdollisti hankkeen etenemisen. Vuoden loppuun mennessä talkootunteja oli kertynyt noin 3000, ja tavoitteena on kentän valmistuminen vuonna 2024.

Vuosikokouksessa palkittiin vuoden 2022 aktiivisia harrastajia ja jaettiin harrastusmerkkejä. Yhdistys oli edustettuna SPKL:n kokouksissa sekä Koiramessujen ja PK-tapahtuman järjestelytoimikunnissa. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa.

Vuoteen sisältyi myös kenttätalkoita, kaksi pikkujoulua sekä säännöllistä jäsenviestintää jäsenkirjein ja sosiaalisen median kautta.

2022

Vuosi 2022 oli yhdistyksen 45. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 57. Vuoden päätapahtuma Who Bites the Best järjestettiin heinäkuussa ja toimi samalla IGP SM -kilpailuna. Tapahtuma keräsi 39 osallistujaa, sai kiitosta kilpailijoilta ja tuotti taloudellisesti hyvin, vaikka helle toi omat haasteensa.

Harrastustoiminta painottui suojelutreeneihin pienryhmissä Nurmijärven vuokrakentällä. Yhdistys huolehti Kennelliiton ja Palveluskoiraliiton edellyttämistä eettisistä koulutuksista ja sitoumuksista kaikille harrastaville jäsenille ja toimihenkilöille. Vuoden aikana järjestettiin BH-koe sekä kolme IGP-koetta, joista yksi oli SM-koe.

Varainhankinnassa osallistuttiin kahden kissanäyttelyn rakennus- ja purkutöihin, toukokuun palveluskoiratapahtumaan sekä Koiramessujen talkoisiin joulukuussa. Jäsenille järjestettiin kauden avajaiset ja tottelevaisuuden täsmätreenejä. Lisäksi yhdistys tuki MM-kilpailuihin osallistuneita jäseniä. A-este uusittiin ja otettiin käyttöön kesän IGP SM:ssa ja WBtB-kisoissa.
Uuden kentän rakentaminen eteni merkittävästi Selintiellä. Hallitus hoiti talous- ja urakointiasioita sekä raportoinnin ELY-keskukselle, ja jäsenet osallistuivat useisiin talkoisiin. Vuoden loppuun mennessä talkootunteja oli kertynyt noin 1800. Leader-rahoituksen myötä hanketta jatkettiin kohti tavoitetta saada kenttä valmiiksi vuonna 2023. Vanha kenttä luovutettiin kunnalle, ja vanha koppi poistettiin huonon kunnon vuoksi.

Vuosikokouksessa palkittiin vuoden koirat sekä vuoden 2021 aktiiviset jäsenet. Lisäksi myönnettiin harrastusmerkkejä ja annettiin erityismainintoja aktiivisuudesta.
Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa, ja vuosikokous pidettiin maaliskuussa hybridimuotoisena. Yhdistys oli edustettuna Palveluskoiraliiton kokouksissa. Vuoden IGP- ja BH-kokeissa jäsenet saavuttivat useita tuloksia, ja kansainvälisissä arvokilpailuissa nähtiin menestystä useilla koirakoilla. Rotumestaruuskilpailuista saatiin niin sijoituksia kuin mitaleja.

Kenttätalkoita järjestettiin monipuolisesti raivauksesta puutöihin ja kentän rakenteisiin. Lisäksi yhdistykselle tehtiin uudet verkkosivut talkootyönä. Vuoden aikana lähetettiin kolme jäsenkirjettä ja tiedotettiin aktiivisesti somessa ja verkkosivuilla.

2021

Vuosi 2021 oli yhdistyksen 44. toimintavuosi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 60. Vuoteen mahtui suru-uutinen, kun yhdistyksen kunniajäsen Sirpa Pellikka menehtyi loppuvuodesta.

Covid-19 vaikutti toimintaan edelleen merkittävästi. Suojelukoulutukset keskeytyivät alkuvuodesta Kennelliiton ohjeistuksen mukaisesti ja jatkuivat toukokuussa. Eettiset koulutukset ja sitoumukset hoidettiin määräaikaan mennessä kaikille harrastusryhmille. Tokoa harjoiteltiin vuorotellen kentällä ja lähialueilla. Jälkiviikonloppuja järjestettiin kahdesti Västankvarnissa, ja Maalimies leikittää -tilaisuudet keräsivät hyvin osallistujia. Heinäkuussa pidettiin stadiontreenit Kirkkonummella. Vuoden päätapahtuma Who Bites the Best jouduttiin perumaan pandemian vuoksi.

Yhdistys järjesti BH-kokeen ja IGP-kokeen syksyllä. Jäsenet kilpailivat myös aktiivisesti arvokisoissa ja rotumestaruuskilpailuissa, ja useita sijotuksia saavutettiin niin SM-tasolla kuin kansainvälisesti.

Vuosi oli merkittävä uuden koulutuskentän hankkeen kannalta. Vanhan kentän vuokrasopimus päättyi joulukuussa kaavamuutoksen vuoksi, ja hallitus organisoi laajan käytännön työmäärän omaisuuden siirroista, sopimusmuutoksista ja kentän luovutuksesta. Neuvottelut tuottivat uuden kenttäpaikan Vihdistä Selintieltä. Leader-rahoitushakemus valmisteltiin ja hyväksyttiin syksyllä. Uuden kentän talkoot aloitettiin syyskuussa, ja tiepohja valmistui vuoden loppuun mennessä.

Vanhan kentän ylläpidosta huolehdittiin kauden loppuun, mutta uusia investointeja ei tehty. Vuoden koirat palkittiin vuosikokouksessa, ja toiminta jatkui aktiivisena pandemian rajoituksista huolimatta.

Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa, ja vuosikokous pidettiin maaliskuussa hybridimuotoisena. Yhdistys oli edustettuna Palveluskoiraliiton kokouksissa ja Kennelliiton valtuustossa. Talkoita järjestettiin runsaasti sekä vanhan kentän purkutöiden että uuden kentän rakentamisen edistämiseksi. Jäsenille lähetettiin kolme jäsenkirjettä ja tiedotettiin aktiivisesti eri kanavissa.

2020

Vuosi 2020 oli yhdistyksen 43. toimintavuosi ja Covid-19 rajoitukset vaikuttivat toimintaan vahvasti. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 71, mikä oli 13 % kasvua edellisvuoteen.
Pandemia esti varainhankinnan ja vuoden päätapahtuma Who Bites the Best jouduttiin perumaan. Harrastukset keskittyivät pienryhmämuotoisiin suojelutreeneihin ja tokon omatoimivuoroihin. Lisäksi järjestettiin jälkiviikonloppu Västankvarnissa.

Kokeita kuitenkin pystyttiin järjestämään: kolme IGP-koetta, joista yksi oli bouvierien ja beauceronien mestaruuskoe, sekä yksi TOKO-koe. Myös FH-erikoisjälkikoe toteutui. Jäsenet saavuttivat useita tuloksia ja sijoituksia sekä SM- että rotumestaruustasolla.
Hallitus jatkoi uuden koulutuskentän hankkeen valmistelua, ja samalla huolta kannettiin vanhan kentän kunnosta ja kulkuyhteyksistä. Kentän koppia koskenut murto aiheutti vain vähäisiä vahinkoja.

Vuoden Koirat -käytäntö palautettiin ja vuoden 2020 koirat sekä vuoden aktiivi palkittiin. Jäsenistölle jaettiin myös 24 harrastemerkkiä. Yhdistys piti vuosikokouksen helmikuussa ja hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa.

Vuoden aikana järjestettiin TOKO- ja IGP-kokeita, erikoisjälkikoe sekä talkoita. Jälkiviikonloppu ja kevättalkoot keräsivät osallistujia. Jäsenviestintä hoidettiin jäsenkirjeillä, Facebookissa ja verkkosivuilla.

2019

Vuosi 2019 oli yhdistyksen 42. toimintavuosi. Jäsenmäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta ja oli vuoden lopussa 71. Toiminta painottui varainhankintaan tulevaa kenttähanketta varten. Keväällä osallistuttiin PK-tapahtumaan ja loppuvuodesta Messari 2019 -näyttelyn talkootehtäviin.

Harrastustoiminta jatkui suojelupainotteisena pienryhmissä, ja tokon harrastajat treenasivat omatoimisesti. Vuoden päätapahtuma Who Bites the Best järjestettiin viidennen kerran, nyt kansainvälisenä kokeena, ja se keräsi 25 osallistujaa sekä runsaasti kiinnostusta myös ulkomailta.

Vuoden aikana järjestettiin neljä IGP-koetta (joista yksi KV), yksi TOKO-koe sekä yksi IFH-erikoisjälkikoe. Yhdistyksen logoa ryhdyttiin uudistamaan, ja ensimmäiset luonnokset saatiin arvioitavaksi vuoden alussa. Vuoden Koirat -palkitsemiset otettiin jälleen käyttöön.
Vuoden aikana järjestettiin useita varainhankintatapahtumia, kuten Maalimies leikittää -sarja, joka keräsi 122 koirakkopaikkaa ja sai erinomaista palautetta. Lisäksi järjestettiin Match Show, kursseja sekä kenttätalkoot keväällä ja syksyllä.

Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa, ja vuosikokous pidettiin maaliskuussa Vihdissä. Yhdistys oli aktiivisesti edustettuna Palveluskoiraliiton kokouksissa. Jäsenviestintää hoidettiin jäsenkirjeillä, Facebookissa ja verkkosivuilla.

Vuoden aikana yhdistyksen jäsenet saavuttivat laajasti tuloksia SM-, rotumestaruus- ja kansainvälisissä arvokilpailuissa useilla koirilla ja eri lajeissa, mikä nosti esiin yhdistyksen vahvan harrastajapohjan.

2018

Vuosi 2018 oli yhdistyksen 41. toimintavuosi, ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 62. Toiminta keskittyi suojelukoira- ja TOKO-harjoitteluun pienryhmissä.

Vuoden näkyvin tapahtuma oli neljättä kertaa järjestetty Who Bites the Best, joka keräsi 27 osallistujaa ja kansainvälistä kiinnostusta. Lisäksi järjestettiin viisi IPO-koetta, kolme TOKO-koetta, yksi FH-erikoisjälkikoe sekä käyttäytymiskoe. Jäsenet saavuttivat vuoden aikana useita tuloksia niin kotimaisissa kilpailuissa kuin arvokisoissa.

Yhdistyksen verkkosivut uudistettiin täysin ja jäsenviestintää tehostettiin uuden Facebook-ryhmän kautta. Myös yhdistyksen logon uudistustyö käynnistettiin.

Vuosikokous pidettiin maaliskuussa ja hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Vuoden koirat -käytäntö otettiin jälleen käyttöön, ja aktiivisia jäseniä palkittiin.

Talkootoiminta oli rajallista, mutta kentän ylläpitoa jatkettiin treenikauden aikana. Loppuvuodesta järjestettiin jäsenistölle keskustelutilaisuus kunnan kaavoitushankkeesta ja kentän tulevaisuudesta.

Vuoteen sisältyi myös edustuksia IPO-FH SM-kisoissa, IFR IPO MM -kilpailuissa sekä rodunmestaruuksissa.

2015

Vuosi 2015 oli yhdistyksen 38. toimintavuosi. Jäsenmäärä laski 48:aan, mikä johtui osin kentän ohjattujen TOKO-koulutusten päättymisestä. Toiminta painottui suojelukoirien pienryhmäharjoituksiin. Kentällä sattui keväällä varkaus, jossa menetettiin omaisuutta ja sähköjohtoja rikottiin, mutta kentän parannustöitä jatkettiin.

Vuoden päätapahtuma oli Kirkkonummella järjestetty Who Bites the Best, joka keräsi 19 osallistujaa ja sai runsaasti näkyvyyttä sekä paikallislehdissä että rotujärjestöjen julkaisuissa. Katsojia oli runsaasti, ja tapahtuma onnistui hyvin. Kokeen järjestelyissä oli mukana useita sponsoreita, ja parhaat koirakot palkittiin lahjoituksin.

Vuoden aikana järjestettiin myös IPO-, BH- ja FH-kokeita, joissa yhdistyksen jäsenet saavuttivat useita tuloksia (mm. 4 BH-, 3 IP1-, 3 IP2- ja 8 IP3-tunnusta). Jäsenistöä nähtiin myös kansallisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa, kuten suursnautsereiden MM-kisoissa ja hollanninpaimenkoirien MM-kilpailuissa.

Hallitus vaihtui maaliskuussa, ja vuoden aikana pidettiin sekä kevätkokous että neljä muuta kokousta. Suojeluryhmän ohjatut harjoitukset jatkuivat aktiivisesti useina iltoina viikossa, ja ryhmissä treenasi noin 20 koirakkoa. Kentän ylläpitoa ja nurmikonhoitoa jatkettiin säännöllisesti.

Tiedotus hoidettiin yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

1997

Jäsenmäärä on ollut 42. Vuoden aikana koulutusohjaajina ovat toimineet A. Virtanen ja S. Hakkarainen. Keväällä kurssimuotoisen koulutuksen veti Martina Matikainen. Vuoden aikana ei järjestetty kuin yhdet PK-kokeet. Koiranäyttelyä oltiin totta kai jälleen yhdessä Karkkilan-seudun koirakerhon, Lohjan Palvelus- ja Pelastuskoirien ja Lohja Oy Erämiesten kanssa puuhaamassa. Talkootkin pidettiin, joissa tosin osanotto oli todella niukka. Kiertokirjeitä tämän vuoden aikana on lähetelty kaiketi tiheimmin kuin koskaan eli kerran kuukaudessa kesällä kesä-heinä samassa). Saunailta pidettiin taasen Liikuntasammon rantasaunalla ja sitten ovatkin vuorossa nämä juhlat, joita juhlitaan tänään Myllylammen ravintolassa 18.10.1997, L-UKK:n perustamisen 20-vuotispäivän kunniaksi.

1996

Jäsenmäärä oli 58. Koulutusohjaajina kentällä toimivat A.Virtanen (vastaavan ominaisuudessa), S. Hakkarainen, K. Huhtilainen ja E. Kajamäki. Vuoden kuluessa järjestettiin luonnetesti, jälkikoe ALO, kaikkien rotujen koiranäyttely, saunailta Liikuntasammossa ja pikkujoulut jälleen Emmassa. Vuoden aikana kerhon jäsenistä kaksi sai koiristaan käyttövaliot. Tämä vuosi muistetaan erityisesti siitä, että koko Vihdin kunnan koiraihmiset ja molemmat koirakerhot yhdistivät voimansa ja taistelivat koiraveroa vastaan kunnanhallituksen sitä himotessa budjettiin. Ja niin kävi, että kunnan isien ja äitien päät saatiin käännytettyä eikä koiraveroa Vihtiin tullut.

1995

Jäsenmäärä oli 67. Kentällä koulutuksia ohjasivat E, Kajamäki, K. Huhtilainen, A. Virtanen, A. Hakala ja M. Korhonen. VAPEPA (vapaaehtoinen pelastuspalvelu)-toimikunnassa vetäjänä toimi M. Skog apunaan S. Kivistö, J.Juslin, K. Sissi-Mansour ja L. Hietanen. Kesällä järjestettiin kahden päivän mittainen koulutusleiri Suittilan leirikeskuksessa, minkä toiminnan pääorganisaattorina toimi M. Korhonen. Koulutusohjaaja -kurssille osallistui 4 henkilöä. Vuoden aikana järjestettiin luentoja ja osallistuttiin perinteisesti koiranäyttelyn järjestelyihin, mikä tänä vuonna oli Karkkilassa. Kerholle hankittiin myös uusi koulutuskentänkoppi eli parakki, minkä tuonnin yhteydessä pidettiin kentän kunnostustalkoot. Saunottiin jälleen Liikuntasammossa ja pikkujouluiltiin ravintola Emmassa.

1994

Jäsenmäärä oli 64. Kouluttajina kentällä toimivat Eva Kajamäki, Kari Huhtilainen, Kati Pirinen ja Anne Hakala. Vuoden alusta L-UKK:iin perustettiin PEKO (pelastuskoira) -jaos. Sen tavoitteena oli kouluttaa kerholle ihmis- ja koiramateriaali mahdollisiin pelastuspalvelu-tarpeisiin. Alku näyttikin lupaavalta Peruskursseja suoritti 20 jäsentä. PEKO-toiminnan tiimoilla jäsenistö suoritti mm. EA I , radistikurssin, suunnistuskurssin ja kuntopiiriä veti Marita Skog joka perjantai. Kerho oli myös edustettuna VAPEPA:n 30 vuotis juhlassa. Arvokisoissa kerhoamme edustivat Evat Kajamäki ja Sundström. Tietysti olimme järjestämässä koiranäyttelyä ja PK-kokeita. Syyskuusta lähtien ei koulutuksia enää pidetty penikkatautiepidemian takia. Kerhoiltoja sen sijaan pidettiin kolme kertaa. Pikkujoulua juhlittiin Maarikissa.

1993

Vuosi oli koulutusten kannalta aktiivista aikaa. Koulutuksissa kävi lähes joka kerta n. 15 koiraa. Syksyllä järjestettiin informaatiotilaisuus VAPEPA:n toiminnasta, luennoimassa kävi Ari Misukka. Totta kai järjestettiin muutamat PK-kokeet, Match show, kerhoiltoja, luentoja, saunailta ja pikkujoulut Airmotellissa. Näyttelyissä oli tänä vuonna tauko.

1992

Jäsenmäärä oli 36. Vuosi oli lähes toisinto edellisestä, poikkeuksena valtakunnallinen ”Kouluta koiraasi” kamppanija, minkä kunniaksi kerho järjesti tempauksen koulutuskentällä, siellä esitettiin koirien koulutusta, tottelevaisuusnäytöksiä ja jaettiin muistopokaalit . Kisojakin järjestettiin yhdet enemmän kuin edellisvuonna ja pidettiin kenttätalkoot. 1992 pikkujouluissa jaettiin harrastus- ja ansiomerkkejä jäsenille seuraavasti: SPU ansiomerkki hopea :Huhtilainen Kari ja Niinistö Helena SPU ansiomerkki pronssi: Sundström Eva, Sundström Keijo, Sinivuori Heikki, Hakala Anne, Backman Anu SPKL harrastusmerkki hopea: Sundström Eva, Sundström Keijo, Nordberg Hannele, Hakala Anne SPU harrastusmerkki pronssi: Pirinen Kati, Kopra Kirsi, Lindroos Teresa, Backman Anu, Keränen Mervi ja Virtanen Anja Käyttövalioita kerhossa vuoden loppuun tultaessa oli 4.

1991

Jäsenmäärä oli romahtanut 35. Liekö sitten syy ollut tuon raivotautiepidemian ? PK-tottelevaisuuskoulutuksista vastasi johtokunta ja niitä järjestettiin kerran viikossa. Toko-koulutuksia ei ollut. Pienellä porukalla järjestettiin kuitenkin kahdet PK-kokeet; ALO jälki ja AVO haku. Tottakai pidettiin myöskin kerhon mestaruuskilpailut ja saunailta Liikuntasammon rantasaunalla. Kaikkien rotujen näyttely pidettiin Nummelassa ja tietenkin pikkujoulut. Kerhon jäsenten koirista kolme tuli käyttövalioksi vuoden kuluessa.

1990

Vuoden kevät näytti lupaavalta. Suunnitelmissa oli vaikka mitä, oli aktiivinen porukka, oli resurssit …. L-UKK aloitti kevään reippaasti pentukurssilla, minkä ohjasi Taija Tuohilampi. Innokkaita pentuja oli kentät pullollaan, mutta sitten se iski … RAIVOTAUTI epidemia. Se sitten siitä vuodesta, kukaan ei ollut missään eikä ketään enää liikkunut missään.

1989

Sitten haluttiinkin jo muuttaa kerhon nimeä ja merkkiä samantien. Kaikki sääntömääräisessä vuosikokouksessa läsnä olleet äänestivät nimenvaihdoksen puolesta : Luoteis-Uudenmaan Käyttökoirat. Oli nimittäin tullut selkeästi esille, että perustettuun Hiiden Haukkuihin liittyi suuremmaksi osaksi seurakoiria ja LUKK:n jäi palveluskoiraporukka. Nimenvaihdos ei toisi tullessaan mitään hankaluuksiakaan, koska lyhenne voisi pysyä samana. Mutta koska 5/6 jäsenistöstä piti olla samalla kannalla kaksi kertaa oli ylimääräinen vuosikokous huhtikuussa. Jälleen asiasta oltiin lähes yksimielisiä, ainoastaan yksi äänesti vastaan, peläten nimenmuutoksen aiheuttavan seurakoirasyrjintää kerhossa. Tänä vuonna suuren osan tuloista muodosti vartiointipalveluksista saadut palkkiot. Koko talven vartioitiin Nummelan keskustassa rakenteilla olleita kerrostaloja viikonloppuöisin.

1988

Puheenjohtajan jakkaralle istahti Kari Huhtilainen ja Hakalan Anne aloitti sihteerin hommat. Samana vuonna perustettiin erilaisia toimikuntia, että jokaisella saralla olisi vähän niin kuin eksperttinsä. Koulutuksia vedettiin jälleen samaan tahtiin kuin ennenkin ja kisoja järjestettiin tulojen hankkimiseksi, samoin kuin joka kesäinen useamman kerhon yhteistyönä toteutettu kaikkien rotujen näyttely.

1987

Vihdissä ja tarkemmin Nummelassa rävähti. Suuri osa edellisen vuoden LUKK: n johtokunnan jäsenistä perustivat Nummelaan kilpailevan koirakerhon nimeltä Hiiden Haukut. LUKK:n sen hetkinen johtokunta oli ihmeissään tapahtuneesta ja paheksui entisten jäsenten luottamustehtävien aikana perustettua uutta koirakerhoa, varsinkin kun jäsenten osoite- yms. tietoja käytettiin hyväksi uuden kerhon jäsenistöä hankittaessa.

1986

Jäsenmäärä oli 90. Toiminta oli perinteistä. Koulutusohjaaja- kursseille osallistui 4 jäsentä. TOKO-kouluttajien kursseille osallistui 3 jäsentä, näyttelyjärjestäjien kursseille osallistui 1 jäsen ja kehäsihteerikursseille 3 jäsentä. Koulutuksia pidettiin 3 kertaa viikossa. Haapaniemen Erkin Bianca voitti piirimestaruuden toisen kerran TOKO:ssa ja Kauppisten koirat kahmivat mitaleita vetokilpailuista. L-UKK järjesti TOKO piirinmestaruuskilpailun Nummelassa ja tehtiin retki poliisikoiralaitokselle Hämeenlinnaan. Jälleen vartioitiin Vihdin Viuhahduksessa ja oltiin mukana järjestämässä kaikkien rotujen näyttelyä.

1985

Toimintakertomukset ja muut paperit ovat hävinneet tai jääneet sen aikaisen sihteerin haltuun. Joka tapauksessa merkittävin puheenaihe tuolloin oli perinteisen kuntaottelun tai nk. ystävyysottelun säännöt. Ykköspuheenaihe oli siis saako rekisteröimättömät koirat tai sekarotuiset koirat osallistua tuohon leikkimieliseen kisaan. Asiaa puitiin niin perusteellisesti, että vaikka johtokunta katsoi rekisteröimättömien tai sekarotuisten koirien voivan ilman muuta osallistua mittelöön jäsenistö äänesti johtokunnan nurin ja johtokunnalle annettiin huomautus. Yksi johtokunnan jäsen erosi erimielisyyksien seurauksena.

1984

Liekö sitten syy mahtavan esillä olon suurissa tapahtumissa nostattaneen jäsenistön määrän 102:een. Toiminta oli muodostunut jo perinteiseksi; lasten vetoja, kursseja, osallistuminen kaikkien rotujen näyttelyyn, kahdet ALO ja AVO-luokan hakukokeet, Match show, epäviralliset tottelevaisuuskisat, PK-näytöksiä Vihdin messuilla, vartiointitehtäviä Vihdin UA:n autokilpailuissa (mukana 50 ! koiraa )jne. L-UKK sai tänä vuonna uuden kerhomerkin, jonka suunnitteli Ari Peura. Kerhon mökki poltettiin poroksi pimeänä ja sateisena lokakuun yönä. Tilalle hankittiin työmaaparakki.

1983

Jäsenmäärä oli 65, Tänä vuonna lumitilanne oli heikko joten lastenvetoja ei pystytty järjestämään läheskään niin paljon kuin edellisinä vuosina. Järjestettiin teoriailtoja, Match show, kesällä pidettiin pari saunailtaa Liikuntasammon tiloissa, kerhoiltoja ja tietenkin koulutuksia. Koulutuksissa kävi n. 30 palveluskoiraa ja 15 seurakoiraa. Koulutusohjaajina toimivat Ida Paasikannas, Satu Hyvärinen, Anu Backman, Heikki Sinivuori ja Kari Huhtilainen. Seurakoirapuolella koulutuksia veti Heli Linna ja Jyrki Ranta. Kerho järjesti ensimmäiset viralliset Pk-kokeet lajeina jälki ja haku, kisoissa oli 22 osallistujaa. Jokkis SM-ralleissa oli vartiointitehtävissä 50 ( !!! ) koiraa.Jäsenmäärä oli kasvanut 85 henkilöön. Ensimmäisen kerran osallistuttiin kursseille, mitkä oli tarkoitettu koulutusohjaajille ja koetoimitsijoille. Toiminnassa ykkösenä oli lastenvedot. Koirat vetivät ahkioita lapsineen Nummelassa, Vihdissä, Jokikunnalla, Lepsämässä ja Rinnekodissa. Perinteisen kuntaottelun voitti L-UKK, Lohjalaisten saadessa hopeaa Karkkilalaisten tullessa pronssille.

1982

Liekö edellisen vuoden jatkuvat vetohauskuutukset verottaneet jäsenistöä, sillä jäsenmäärä oli pudonnut 53. Tänä vuonna oltiin ensimmäistä kertaa järjestämässä kaikkien rotujen näyttelyä. Näyttelypäivänä oli 10 jäsentä työtä tekemässä. Lastenvetoja järjestettiin kaiken kaikkiaan 12 kertaa. Jäseniä lähetettiin koulutusohjaajakursseille. Palveluskoirien koulutusohjaajina toimivat Ida Paasikannas, Kari Huhtilainen, Heikki Sinivuori ja seurakoirien koulutusohjaajina Jyrki Ranta sekä Kari Haataja. Perinteisen kuntaottelun voitti Lohja, L-UKK saavutti hopeaa ja Karkkila jätettiin jälleen pronssille. Tänäkin vuonna järjestettiin, totta kai, Match show ja epäviralliset tottelevaisuuskilpailut. Kerho osallistui myös Vihdin Viuhahduksen vartiointitehtäviin 19 koiralla. Kerhoiltaa vietettiin Vihdin Pirtillä ja syysriehaa samassa paikassa.

1981

Jäsenmäärä oli kasvanut 85 henkilöön. Ensimmäisen kerran osallistuttiin kursseille, mitkä oli tarkoitettu koulutusohjaajille ja koetoimitsijoille. Toiminnassa ykkösenä oli lastenvedot. Koirat vetivät ahkioita lapsineen Nummelassa, Vihdissä, Jokikunnalla, Lepsämässä ja Rinnekodissa. Perinteisen kuntaottelun voitti L-UKK, Lohjalaisten saadessa hopeaa Karkkilalaisten tullessa pronssille.

1980

Kerhon jäsenmäärä oli tänä vuonna 80 jäsentä. Jäsenmaksut olivat 15 mk, kirjaamismaksu 5 mk, koulutusmaksu seurakoirilta 15 mk ja palveluskoirilta 25 mk, nuorisojäsenet saivat liittyä jäseniksi ilmaiseksi. Toiminta oli samantapaista kuin edellisinäkin vuosina, eli Match show, epäviralliset tottelevaisuuskokeet, lasten vetoja, tottelevaisuuskoulutuksia (koiramäärä 20 seurakoiraa ja 25 palveluskoiraa), perinteinen kuntahaasteottelu, jonka L-UKK voitti, Lohja sai hopeaa ja Karkkila luovutti. Hankittiin mm. vetovaljaita. Pikkujoulut järjestettiin ensi kertaa ja paikka oli ravintola Hiisi. Joulukuussa kerho hyväksyttiin Suomen Kennelliiton jäseneksi.

1979

Kerhon jäsenmäärä oli noussut 60 jäseneen. Tottelevaisuuskoulutukset vedettiin ensin Vihdin kirkonkylällä ja Nummelassa, kunnes koulutukset siirrettiin kokonaan Nummelaan, mutta maastotreenit pysyivät edelleen kirkonkylällä. Koulutuksissa kävi n, 15?20 koiraa. Koiraverosta vapaita oli huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminta oli rikasta. Esitettiin mm. palveluskoiranäytös ITU?IDE?79 Maatalousnäyttelyssä, järjestettiin Match show, epäviralliset tottelevaisuuskilpailut ja haasteottelu Karkkilan-seudun koirakerhon, Lohjan Koirakerhon ja L-UKK:n kesken. Tuloksena, että Lohjalaiset voittivat, me saimme hopeaa ja Karkkila pronssia. Joulukuussa kerhon säännöt hyväksyttiin Yhdistysrekisteriin ja kerho oli vihdoinkin rekisteröity yhdistys. Samoin kerho hyväksyttiin jäseneksi Suomen Palveluskoiraliittoon. Jäsenanomukset Suomen Kennelliittoon ja Uudenmaan Kennelpiiriin olivat vielä vetämässä.Toiminta pyörähti tosissaan käyntiin. Kerhossa oli 43 jäsentä. Järjestettiin lastenvetoja, Match show, epävirallisia tottelevaisuuskilpailuja, luentoja jne. Kouluttajina toimivat PK puolella Heikki Pakkanen ja Seppo Paasikannas. Seurakoirien koulutuksia ohjasi Kari Haataja. Tuolloin kentällä oli n. 10 – 15 hännänheiluttajaa. Verovapaita koiria kerhossa oli 6.

1978

Toiminta pyörähti tosissaan käyntiin. Kerhossa oli 43 jäsentä. Järjestettiin lastenvetoja, Match show, epävirallisia tottelevaisuuskilpailuja, luentoja jne. Kouluttajina toimivat PK puolella Heikki Pakkanen ja Seppo Paasikannas. Seurakoirien koulutuksia ohjasi Kari Haataja. Tuolloin kentällä oli n. 10 – 15 hännänheiluttajaa. Verovapaita koiria kerhossa oli 6.